Miten pidetään yllä kokeilukulttuuria?

Posted on Posted in Toimintamallit

Olin tilaisuudessa, jossa puhuttiin digitaalisuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämiseen. Erään case-puheenvuoron jälkeen yleisöstä tuli oivallinen kysymys: miten pidetään yllä kokeilukulttuuria? Jatkuva muutos, uudet digitaaliset välineet ja uudet toimintatavat edellyttävät työntekijöiltä jatkuvaa uuden oppimista ja perehtymistä. Osa porukasta on yleensä innokkaampaa testaamaan uutta. Osa taas nostaa kädet aika nopeasti pystyyn ja ilmoittaa: että meillä on jo tämä, tuo ja se, miksi pitää taas ottaa käyttöön jotain uutta.

 

Koska myös uusi työ (onpa se osittaista etätyötä, joustavaa työtä, hajautettua työtä tai jotakin muuta) on luonteeltaan muuttuvaa ja monessa organisaatiossa ollaan vasta opettelemassa uusia toimintatapoja, on kyse myös siitä, että työtapoja kehitetään koko ajan. Se edellyttää kokeilukulttuurin omaksumista, ja myös työn ja tekemisen jatkuvaa kehittämistä. Omalta osaltaan se on kuormittavaa, ja vie aikaa sekä energiaa. Siksi tässä blogikirjoituksessa nostan esille asioita, joiden avulla kokeilukulttuuri on helpommin omaksuttavissa.

 

 

Tavoitteet ohjaavat tekemistä

Ketterässä kehittämisessä kokeilemisen lisäksi olennaista on se, että päämäärä eli visio on mielessä. Tavoitteiden tulee ohjata tekemistä. Tekemistä pitää myös mitata – auttaako tämä kokeiltu asia laajemmassa mittakaavassa tehtynä meitä eteenpäin: kasvattaako tämä meidän myyntiä tai tehostaako tämä meillä prosesseja?

 

Eri toimintojen linkittyminen kokonaisuuksiin

Kehittäminen ja uusien asioiden kokeileminen ei tietenkään ole itseisarvo, vaan tarkoituksena on palvella työn tehostumista tai tulosten paranemista. Tärkeää on, ettei kokeiltavia asioita nähdä irrallisina juttuina, vaan ne mielletään osaksi jotakin kokonaisuutta. Voidaan selkeästi osoittaa mitä ja miten se parantaa ja miksi se on merkityksellistä. Tärkeää siis on  myös, miten asiasta viestitään.

 

Kokeillaan ensin pienellä porukalla

Uusia juttuja kannattaa ensin testata pienemmällä porukalla ja kerätä kokemuksia. Toiset käyttävät termiä pilotoida. Kokemusten kerääminen on hyvä juttu. Suhteellisen pienellä vaivalla yleensä nähdään, toimiiko juttu kuten oli ajateltu tai miten se toimii. Testiryhmän kokemuksia hyödyntämällä idea on yleensä myös helpompi myydä koko organisaatioon.

 

Hylätään huonot ideat nopeasti

Jos nähdään, että joku juttu ei toimi, jatkojalostetaan alkuperäistä ideaa tai siirrytään kokeilemaan jotain muuta. Siksi suunnitteluun kannattaa käyttää vain rajallisesti resursseja ja pyrkiä testaamaan ideaa mahdollisimman nopeasti käytännössä. Tehokkuuden ja tuottavuuden nimissä on usein järkevämpää hylätä huonot ideat nopeasti, kuin jäädä pitkäksi aikaa kehittelemään ja parantamaan niitä.

 

Luovutaan myös vanhasta

Tekemisen pitää olla mielekästä ja tarkoituksenmukaista. Kehittämisen seurauksena työhön liittyvät prosessit ja byrokratia eivät saa lisääntyä liian kuormittavaksi. Siksi onkin tärkeää, kun tuodaan uusia välineitä ja toimintatapoja työhön, että samalla luovutaan myös vanhoista. Mikäli aina tulee vain uutta, työntekijät turtuvat ja vastarinta uuden kokeilulle varmasti kasvaa.

 

Oppimisen tärkeys ja muutoksen väistämättömyys

Maailma muuttuu yhä nopeammin. Välineet, joilla teemme työtä ja tavat tehdä yhteistyötä tai olla yhteydessä asiakkaiden kanssa muuttuvat. Kyky ja halu oppia ja omaksua uutta on tärkeä työelämätaito nyt ja tulevaisuudessa. Muutos on enemmän tai vähemmän jatkuvaa, meidän on opittava sopeutumaan siihen.

Tämä meidän kaikkien on ymmärrettävä. Kieltäytymällä muokkaamasta tapoja tehdä työtä ja bisnestä, tipahdamme ennemmin tai myöhemmin kelkasta ja kilpailijat menevät ohitsemme.

Kokeilun iloa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *