Digitaalinen työympäristö ja stressi

Digityö ja stressi – keinoja stressin vähentämiseen

Posted on Posted in Itsensä johtaminen, Pelisäännöt, Työympäristö, Yleinen

Somessa ehdoteltiin hiljattain, voisiko sanan etätyö korvata sanalla digityö. Ehdotus on mielestäni hyvä, koska se on paljon kuvaavampi uudelle työlle kuin etätyö. Erään organisaation johtoryhmälle vetämässäni workshopissakin yhden osallistujan tärkein oivallus omien sanojensa mukaan oli se, ettei ole työtä ja etätyötä, vaan on vain työtä, joka tehdään ehkä eri paikoissa tai eri aikoina. Teknologia ja välineet ovatkin nousseet tärkeään rooliin niin etätyössä kuin toimistollakin tehtävässä työssä. Tapa tehdä työtä on digitalisoitunut nopeasti ja se on mahdollistanut myös työn tekemisen helposti muualta kuin toimistolta.

 

Työn digitalisoituminen aiheuttaa omat haasteensa ja sen vaikutuksia stressiin on tutkittu Tampereen yliopistossa. Sain tilaisuuden kuulla tutkimuksen tuloksia eräässä tilaisuudessa ja sen jälkeen myös käsiini muutaman julkaisun aiheesta. Niiden pohjalta tässä tekstissä hieman näkökulmia yhä digitaalisemmaksi muuttuvan työn vaikutuksista stressiin. Ja miten vähentää stressitekijöitä.

 

Tällaista on digitaalinen työ

Digitaalisesta työstä valtaosa tehdään tietokoneella erilaisia sovelluksia, järjestelmiä ja viestintävälineitä hyödyntäen. Se on siis tyypillistä tietotyötä, jossa käsitellään dataa, suunnitellaan, analysoidaan ja tehdään päätöksiä. Tietokoneen käytön osuus työpäivän ajankäytöstä voi olla sangen merkittävä. Tampereen yliopiston tutkimukseen osallistuneiden työpäivästä yli 70 prosenttia kului tietokoneella työskennellen. Tunnusomaista on, että työhön kuuluu runsaasti keskeytyksiä, vaihdellaan nopeasti sovellusten, järjestelmien ja välineiden välillä sekä yritetään suorittaa useita tehtäviä yhtäaikaa. Tutkimuksen osallistujat käyttivät keskimäärin 11 eri sovellusta yhden työpäivän aikana. Ajallisesti eniten käytettiin sähköpostia ja internet-selainta.

 

Jos aiemminkin on puhuttu informaatioähkystä, niin nyt ähky on valtaisa. Työkalujen ja viestintävälineiden suuri määrä lisää käsiteltävän tiedon määrää. Se lisää myös työn määrää. Mitä enemmän erilaisia kanavia on auki, sitä enemmän on keskeytyksiä. Keskeytykset johtuvat sekä fyysisestä että sähköisestä työympäristöstä. Tyypillinen keskeytys on käynti sähköpostissa. Informaatioylikuorman tiedetään lisäävän stressiä ja heikentävän yleisesti hyvinvointia työelämässä. Tietotulva vaikuttaa negatiivisesti myös huomiokykyyn ja muistiin.

 

 

Eniten vaikutusta yksilöiden tavoilla

Suurten tietomäärien käsittely eri kanavissa siis lisää stressiä. Mittauksissa löydettiin selkeä yhteys työskentelytapojen, digitaalisen työympäristön piirteiden ja kuormittumisen välillä. Merkittävimpiä stressitekijöitä ovat keskeytykset, monitehtäväisyys eli multitasking sekä useiden eri kommunikaatiosovellusten käyttäminen. Stressiä nostaa myös keskittyneen työskentelyn väheneminen.

 

Tutkimuksessa selvisi, että eniten vaikutusta on yksilöiden henkilökohtaisilla tavoilla ja odotuksilla. Voidaan sanoa, että me aiheutamme itse itsellemme stressiä ja mielipahaa altistamalla itse itsemme useille eri digilaitteille yhtä aikaa. Työntekijä on itse aktiivinen toimija, joka voi säädellä kuormittumista muokkaamalla itse omia toimintatapojaan.  Kuormittumisen säätely on siis pitkälti omaehtoista. Siksi on tärkeää, että työntekijöiden työskentelytaidot sekä valmiudet menettelytapojen ja toimintastrategioiden kehittämiseen ovat hyvät.

 

Informaatiokuormitus voi johtua

  • henkilökohtaisista tekijöistä (esim. puutteellinen kyky käsitellä informaatiota)
  • informaation luonteesta (esim. tiedon monitulkintaisuus)
  • tehtävän luonteesta (esim. tehtävän kiireellisyys)
  • informaatioteknologiasta (esim. sama tieto useissa eri kanavissa)

 

Työtehtävien lisääntyminen, monipuolistuminen, pirstaloituminen ja samanaikaisuus vaikuttavat ihmisen kykyyn käsitellä tietoa.

 

Paranna informaatiokäytäntöjä

Informaatioergonomia on terminä hyvinkin uusi. Sen tavoitteena on tunnistaa työn informaatioympäristöön, -vuorovaikutukseen ja -käyttäytymiseen liittyviä psyykkisiä kuormitustekijöitä. Perinteisesti siinä on kiinnitetty huomiota tietoteknisten laitteiden käytettävyyteen ja käyttökokemukseen. Käytettävyys on merkittävä tekijä, mutta sen lisäksi yksilön ja yhteisön työkäytäntöihin ja käyttötottumuksiin liittyvillä tekijöillä on merkitystä.

 

Tietotyössä päivittäin sovellettavat käytännöt ovat vakioimaton ja huonosti tunnettu tuottavuustekijä. Se riippuu ensisijaisesti työntekijän kyvystä hallita ja muotoilla omaa informaatioympäristöään ja -käyttäytymistään. Käytännöt ovat niitä arkipäivisiä toimintatapoja ja tottumuksia, jotka määrittelevät miten yksilö- ja ryhmätasolla tietotyöhön liittyviä työtehtäviä hoidetaan. Käytäntöjen kehittämiseksi  on suositeltavaa

  • sopia yhdessä pelisääntöjä työkalujen käyttöön ja vuorovaikutukseen
  • kehittää työtapoja yhdessä
  • sopia, että välillä on mahdollista olla tavoittamattomissa
  • lisätä osaamista työkalujen käyttötavoista ja hyödyntämisestä

 

Kaipaatko koulutusta fiksumpien työtapojen omaksumiseen ja etäjohtamisosaamisen kehittämiseen?
Tutustu koulutuksiin täältä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *